Kiitos kaikille tossujen puolesta peukuttaneille, koneesta ilmestyi toistetun pesun jälkeen kaksi täydellisen sopivaa tossuparia. Näettekö hymyni...:-)
Pojan jalkoihin ujutin (pitääkö lapsen nukkua jalat tuhannen solmuilla silloin, kun pitää sovitella tossuja...) hänen tossunsa heti pesun jälkeen ja päästin äänettömän jes-huudon. Miehelle vein tossut ja nekin olivat nyt täysin passelit. Illalla vain nauroin, kun tossut miehen jalassa näyttivät aivan sellaisilta harmailta läskipohjakengiltä, mitä (joillain) miehillä joskus on...Kjeh, kjeh...Poika kysyi aamulla, voisiko hän edes tänään yhden kerran viedä tossunsa kouluun, eli ilmeisesti ovat mieluisat, väritkin on itse valittu. En antanut tossuja kouluun kumminkaan viedä.
Tänään olen selannut blogeja, kun en ole kahteen päivään kerinnyt niitä (suosikkejani) lukea, kauheaa kuinka paljon se vie aikaa...Ahkeraa porukkaa...
Kommentit