Seitsemän vuotta sitten alkoi tämän blogin kirjoitus ja halusitte tai ette.... still going strong! :-)

Tähän sopien sain Pinniltä tunnustuksen, jossa haastetaan myös kertomaan 7 asiaa itsestä.  Kiitos, Pinni!


Ja ne sen seitsemän asiaa:
 

1. Minulla on tänään hyvä syy olla ylpeä.
2. Odotan hartaasti omaa kesälomaani - ja lasten aikataulutonta ja kokeetonta elämää.
3. Lankaa on ihan liikaa ja silti ostan sitä lisää.
4. Sitten turhaudun, kun sitä on liikaa, enkä voi neuloa kuin yhtä asiaa kerrallaan.
5. Pääsen kesällä neljännen kerran Lontooseen. Jippii!
6. Olen 10 cm päässä perheen lyhimmän jäsenen tittelistä.
7. On blogihistoriansa aikana saanut aika harvoja nimityksiä/palkintoja, mutta iloitsee niistä harvoistakin, ja seitsenvuotisen uran kunniaksi välittää tämän jopa eteenpäin aiemmasta poiketen. (Mutta sen verta olen laiska, etten aio selvittää, onko näissä blogeissa jo tämä nähty.)

Malli: Paulie by Isabell Kraemer, koko M.
Lanka: Drops Alpaca, värit 501, 7300, 618, 7120 ja 001.
Menekki: 371 g. Tarkalleen.
Puikot: 3 mm (ja 2,75 mm hihansuissa).



Minulla on aika paljon Drops Alpacaa varastossa ja olin jo pitkään suunnitellut tekeväni niistä joskus villatakin. Paulie on kiva malli, ja ylhäältä alas neulominen on niin mun juttu, samoin saumattomuus.



Ei Paulie silti ihan ongelmaton malli ole, ja muutama mutta oli matkassa:

• Kauluksesta tuli liian suuri. Olisin tämän tajutessani tehnyt vielä yhden napinreiän ylimmän yläpuolelle. Muutenkin olisin tykännyt enemmän tavallisesta kauluksesta, ja jos olisin ollut viitseliäämpi, olisin tehnytkin sellaisen.
• I-cord-reunuksesta olisi pitänyt tehdä tiukempi, jolloin nappilista olisi ollut siistimpi ja pysynyt ehkä suoremmassa, nyt se vetää aalloille.
• Nappilistojen alaosat repsottivat ikävästi, ja jouduin ompelemaan niitä hiukan sisäänpäin, etteivät roiku yli reunan.

 

Ja jos joku takavasemmalla ääneen ihmettelee, miksi en purkanut kaulusta, niin tässä syy. I-cord-reunus on hieno ja kiva, mutta erittäin aikaa vievä tehdä. Koko reunukseen sain kulumaan 2-3 tuntia eilisillasta. Ei kestä purkaa.



Napit ovat möllöttäneet varastossa jo iät ja ajat ja nyt nämä ihanaiset katajaiset pääsivät vihdoinkin tositoimiin. Missään ei ole niin ihana tuoksu kuin katajassa!

 

Kyllä tämä kaikista mutista huolimatta varmasti käyttöön tulee, onhan se kuitenkin ihanan kevyt, alpakkainen, pehmeä ja pörheä.

Olen monen monituista kertaa tarjoutunut tekemään pojalleni kaulahuivin, mutta hän ei ole kokenut sitä tarpeelliseksi. Nyt kovien pakkasten tultua hän ilmoitti, että voit tehdä mulle huivin. Jee! Äidin pieniä iloja. :-)

Malli: Noro Striped Scarf by Jared.

Lanka: Rowanspun DK, värit Thor ja Drizzle.

Menekki: n. 190 g yhteensä.

Puikot: 4,5 mm.

Neuloin kaksinkertaisella langalla, että sain huivista hieman paksumman. Raidoitin samalla tavalla kuin huivin ohjeessa, mutta koska ruskeaa oli vähemmän, tein keskelle huivia sinisen osuuden, ettei raidoitus olisi jäänyt toisessa reunassa kesken. Ohje on tosi kiva ja erityisesti tykkään siisteistä ja rullaamattomista reunoista. Tätä oli kiva neuloa.

Rowanspunin valmistus on jo aikaa sitten lopetettu, tätä lankaa tuli aikanaan ostettua halvalla alesta aika paljonkin. Nyt harmittaa, kun en ostanut enempää, koska langan rouhea ja ilmava tuntu on ihana. Siitä huolimatta se ei kutita eikä tunnu kovalta. On tätä varastossa vielä onneksi.

Viime aikoina on ollut taas jonkinlaista langantuhoamisvimmaa ilmassa. Kävin varastoa läpi ja luovutin muutamalle kaverille lankoja, joista en pidä. Muutenkin olen pyrkinyt taas enemmän löytämään omista varastoista tarvittavia lankoja. En tiedä, onko tämä jotakin alitajuista hamsterikuun noudatusta vai mitä, mutta ei haittaa.

Malli: Perussukka ylhäältä alas.

Lanka: Tummansininen Seiskaveikka.

Menekki: 105 g.

Puikot: 3,75 mm.

Pojan toiveesta tein tylsääkin tylsemmät perussukat. Mutta mitä sitä ei tekisi etenkin, jos perheen miesväki pyytää. Kärkiin on jälleen piilotettu piilosydämet. :-)

Työkaverin poikavauvalle tekaisin myös sukat.

Malli: Junasukat by Kerttu Latvala.

Lanka: Katia Olé Socks Comfort, siniharmaa.

Menekki: 28 g.

Puikot: 2,5 mm.

Tätä mallia kokeilin ensimmäistä kertaa. Uskon, että pysyvät hyvin jalassa. Mukaan liitin sukkien tarinan.

Olen tehnyt jotakin sellaista, mitä en olisi koskaan uskonut tekeväni.

Nimittäin pannumyssun. Päätimme kokeilla tehdä teetä ihan oikeesti, ja ostimme tällaisen.

Sitten tarvittiinkin jo sitä pannumyssyä. Ensimmäisen version, eli tuon ylläolevan neuloin veljeni kauan sitten lahjoittamasta Viron hahtuvasta, sateenkaaren värisestä kaksinkertaisena. Värit olivat kauniit ja lanka katkeili yllättävän vähän. Ohjenuorana käytin tätä ohjetta. Arvelin jo etukäteen, että huopumistulos voi olla Viron hahtuvassa pienempi. Kyllähän se nyt nippanappa menee pannun päälle. Harmitti, kun hahtuvaa jäi hiukan, olisi ehkä tullut riittävät iso, jos olisin neulonut koko kiekon.

Tässäpä vielä huovuttamaton versio.

Teinpä sitten toisenkin.

Suunnilleen samalla ohjella mentiin, tosin loin 20 silmukkaa enemmän ja neuloin lisää korkeutta. Aloitin jäljelle jääneellä Viron villalla ja jatkoin Määkylän hahtuvalla.

Tämä kyllä peittää koko pannun, mutta ylös jäi tyhmä reikä. Olisi saanut olla vaikka vieläkin isompi. Saa nähdä jaksanko tehdä vielä kolmannen. Yhteensä sain näihin kulumaan 50 g sitä virolaista ja ehkä n. 40 g Määkylää?

Että voihan se olla, että tässä blogissa joskus nähdään vielä tiskirättejäkin.